Koirilla on ollut totuttelemista tähän muuttohommaan. Joka paikka on täys erinäistä roinaa, laatikoita, säkkejä, pusseja ja vieraita ihmisiä. Onnellisilta nuo kuitenkin näyttävät, kun on edes matto, johon voi pistää köllölleen. Ensi yönä Jarppis voi olla hiukan ihmeissään, kun sen nukkumasohva on poissa... Etukäteen on jo päätetty, että ensi yönä poitsut saavat tulla Mamman viereen sänkyyn nukkumaan. Sitä kumpikaan ei ole saanut kuunaan tehdä - eikä saa tästä eteenpäinkään!

Kaiffarit näyttivät taas parhaat puolensa. Tepon kanssa piti demonstroida maailman vaikein kynnenleikkuu. Johan olikin hankalaa: Tsälli vaan kellotti sylissä ja pari kertaa veti jalkaansa pois. Ei puhettakaan jalkojen sätkyttelystä tai muusta. Olihan vaikea ;-) Myös Yarri näytti parhaat puolensa. Sen kynsiähän ei ole ikinä leikattu missään muualla kuin sohvan nurkassa. Nyt oltiin ulkona, ja kun Yarri näki kynsisakset, se pienellä kehotuksella heittäytyi maahan ketarat oikoiselleen. Vähän sen piti kuitenkin esittää, kun Tenookkaa raaputettiin samaan aikaan toisaalla, ja nuori mies olisi halunnut kovasti osallistua...

Kissoilla oli mennyt yö oikein hyvin. Aukusti oli nukkunut Iskän kanssa koko yön, aivan kuten entisessä kodissakin. Justiina taas oli yön pimeydessä tutustellut huusholliin ja tehnyt tutkimusmatkoja. Vienolla äänellään se oli karjunut kulkiessaan. Kun Iskä oli vastannut sille, se kulki muutaman askeleen eteenpäin ja karjui taas "ajo-ohjeita" makuuhuoneeseen. Hassu kissa. Molemmille oli ruoka maistunut oikein hyvin, ja tänään siellä käydessäni ne jo kuljeskelivat perässä mouruamassa. Justiinaa on oikeasti tosi ilo katsella, kun se toimii ilman koiria. En muistanutkaan, kuinka ihmisen kissa se on. Noh, taitaa meilläkin kuri koirien kanssa koventua uusien elintilojen myötä. Pienissä tiloissa kun ei vaan voi elää kuin pellossa!