Miedän Kuratassuilla on niin laiska sihteerikkö, ettei hyvä tosikaan! Tosin poikain elämässä ei ole tapahtunut mitään sen kummempaa kommentoitavaa. Ne vaan rakentaa ja rakentaa meidän kanssamme!

Tepsukan hieroja kävi jo toisenkin kerran. Poitsu päästi pienen vahtihaukun, kun Pekka kolkutteli ovella. Kun Tempe tajusi, kuka ovesta tulee, loppui haukku kuin seinään! Ei tainnut olla paha kokemus se eka hieronta.

Pari kipuilevaa paikkaa Pekka löysi vieläkin, mutta vain pari kertaa myyris katseli, että mitäs siellä ropellat. Saatiin vähän venyttelyohjeita, joita häpeäkseni ei olla ehditty toteuttaa ollenkaan. Tällä kertaa Teppo ei tullut väsyneeksi hieronnan jälkeen. Ekan kerran jälkeen nimittäin paineli heti petiinsä.

Trinsessa on muuten ottanut pieniä erivapauksia nukkupaikkojen suhteen. Kaveri hypsii aamulla kuuden kantissa sänkyyn peiton alle. Joka yö se kokeilee, josko aamu-unet voisi aloittaa jo aikaisemmin. Eilen se yritti tulla sänkyyn jo klo23...

Pari päivää Tepon masu on selkeästi kipuillut, vaikka on ollut jo vuosia hyvänä. Sille ei todellakaan sovi nuo nappulat kuin pari päivää hätävararuokana. Meidän NEU-porukka on vähän hajaantunut, joten ollaan syöty Kennelpakasteen lihasössöjä ja napuja. Nyt jää kyllä naput pois, sen verran kipuisa oli tänäaamuna.

Poitsut ovat kivasti kotiutuneet raksalle. Molemmilla on omat nukkupaikkansa keittiössä. Jätkät vetää rallia ympäri huushollia, kun on eka paikka, missä pääsee juoksemaan  ympäri... Tattadaa! Voitte kuvitella miltä näyttää, kun rhonttikoira saa siellä hepulin. Yritä siinä sitten tomerasti kieltää, kun itseä naurattaa aivan suunnattomasti! Poitsut köllivät takan edessä ja painivat keittiön matolla - meillä siis todella on matto! Kaikkein hauskinta on se, että yleensä Tempe on se, joka lähtee kärttämään Jarppaa leikkiin. Ne on Mamman murut, vaikka ovatkin niin raivostuttavia ainakin joka toinen päivä... :-)