Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Vai kuinka se Putte-possu lauleleekaan. Käytiin eilen illalla Satulla. Meidän pojat pääsi reuhkaamaan oikein kunnolla.

Yarri ei ole koskaan ennen ollut tuolla mökillä, ja nyt piha oli kaiken kukkuraksi täynnä maakaapeli- ja vesiputkikaivantoja, eli harvinaisen rikkonaista. Yarri se pisti hepulivaihteen päälle, ja rundaili miljoonaa ympäri pihaa. Vieraissa aiheutti hieman hämmennystä, kuinka se pystyy kirmaamaan niin lujaa, varmajalkaisesti ja itseään satuttamatta vieraissa ympyröissä. Mun mielestä siinä ei ollut mitään kummaa...? Teppo veti liinan kanssa (ettei karkaile haisujen perään aitaamattomalta pihalta) Jarnon perässä niin lujaa kuin töppöjaloistaan pääsi, ja rääkyi koko ajan pitkäkoipea odottamaan.

Vaan tämä ei ollut se juttu. The Juttu oli järvi. Tempehän on aina ollut intohimoinen uimari, eikä eilinen ollut mikään poikkeus. Se vähän siivoskeli rantavettä ja haki pari keppiä. Sitten tyhmät ihmiset rajoittivat sen hommia, ettei se ala käydä ylikierroksilla.

Yarri taas ei ole juurikaan harjoitellut uimista. Tänä kesänä ollaan käyty vaan pari kertaa treenimässä. Eilen se pääsi ekan kerran eläissään veteen ilman liinaa, kun uimapaikka oli tarpeeksi syrjäinen ja ympäristö turvallinen. Sehän osas, hitto soikoon, uida. Ei ollut dobberi-käännöksiä tai muutenkaan dobberityyliä pystyssä uiden. Häkellytävän hienoa. Myös uiminen näytti ihan oikealta, koira oli vaakatasossa ja oikeasti eteni. Hassua, että ihminen voi olla näin iloinen koiran uimisesta. Ihan pönttöä

Lopuksi käytettiin hyödyksi rannassa ollutta venettä. Teppo on vanha tekijä, se on nuorna poikana kulkenut paljon merellä. Yarri taas ei ole koskaan venettä nähnytkään. Palkalla saa kyllä ihmeitä aikaan. Kerran kun palkkasin Jarnon veneeseen, niin sen jälkeen se loikki edestakaisin, ja törnötti tuhdolla odottamassa palkkaansa. Hömppä otus.

Oli muuten mielenkiintoista seurata Yarrin käytöstä tuolla aivan vieraassa paikassa, kun omaa reviiriä ei tarvinnut vahtia ja pitää silmällä. Ollaan niin vähän kuljettu "ihmisten ilmoilla" kun ollut noita pitkällisiä raksaprojekteja sun muuta, ettei mulla oikeastaan ole siitä kokemusta. Ja myös sen takia, kun tsälli on ollut niin villi-pomppu-loikka, niin minnekä vieraisiin sitä muka vois ottaa mukaan... Okei, olihan se eilenkin vilperi, niinkuin sen tapana on. Se ei kuitenkaan loikkinut ihmisiä vasten, ei haukahdellut yhtäkkiä seuraan liittyville, metsästä hiipparoiville ihmisille ja oli oikein herra Hyväntuuli.

Kyllä Mamman miähet olikin sitten illalla väsyneitä, kun päästiin kotiin. Kumpikaan ei käynyt edes saunan oven takana kytsimässä, jotta joko pääsis löylyihin. Ruokaa vaan naamariin ja mammittamaan!