SS-leirin koirametsä on tänään virallisesti avattu. Avajaisiin osallistuivat Yarri-rhontti ja Kalle-saluki. Lääniä olisi riittänyt poitsuille ihan vallan vietävästi, mutta jaloissahan niiden tietysti piti kiehnätä melkein koko ajan. Tästä johtuen sekä koirat että emännät olivat päälakea myöten ravassa ja mudassa. Totesimme vain, että Kallen täytyy selvästikin käydä kohottamassa kuntoa tuolla meidän leirillä. Se on nopea ja räjähtävä, mutta sen huumorintaju vähenee sitä myötä kun väskätys iskee. Yarri kun on tottunut hengailemaan tuolla tontilla tuntikausia kerrallaan, niin tuollainen tunnin-parin keikka ei ole sille mitään. Se reppana ei vaan pysy ihan salukin vauhdissa...

Aidan fiksaaminen Tempesterin kestäväksi olikin taas Jarpatin mielestä täysin tylsää. Repuska vain etsiskeli koko ajan kotiin lähtenyttä kaveria. Mamman kanssa kaksin oli ihan mälsää, etenkin kun Mamma vain konttaili pitkin aidan vierustaa. Mielenvirkistykseksi sitten treenailtiin vähän puiden rungoilla kävelemistä. Koivutukit olivat vain mokomat niin liukkaita, että sälli sai tosiaankin tehdä tasapainoiluharjoituksia. Yarrin niin "arvostaman" pesun jälkeen pojat pääsivät tapansa mukaan takan eteen köllimään. Voi onnea ja autuutta! Samalla oli hyvä hoitaa tänään ilmaantuneet uudet naarmut ja raapaleet. Tuo koko rhontti-einari on kohta aivan täynnä pieniä arpia :-(