Aatto meni mukavasti: käytiin metsässä käyskentelemässä, syötiin hyvää jouluruokaa ja availtiin paketteja. Tepolle tuo paketin avaaminen olikin aika iso juttu. Pippurisilmät säihkien se repi pakettinsa auki ja alkoi heti järsiä puruluukranssiaan. Yarrille homma olikin hankalampi, kun sen pitää aina piilotella nuo tavan puruluut. Herkkuluut se toki syö heti. Poikkeuksellisesti se alkoi kuitenkin syödä luutansa, kun turvallista piiloa ei löytynyt.

Päätettiinkin sitten jättää aattovierailujen ajaksi pojat portin eri puolille, niillä kun nyt oli mukavasti ohjelmaa luiden syönnissä. Tosin edelleenkin vähän jänskätti joulukuusi, johon oltiin laitettu koristeet. Pari tuntia oltiin reissussa, ja kuusi oli kotiuduttua edelleenkin pystyssä.

Teppo oli sen sijaan järjestänyt pienen yllärin. Se oli kiivennyt keittiön pöydälle (Aivan oikein, ruokapöydälle!), varastanut sieltä kelmuissa olevan praliinirasian, raahannut sen eteiseen, kuorinut muovit pois ja vetäissyt melkein 200g suklaaherkkuja. Onneksi kaiffari oli jättänyt rasiaan kolme namua, jotta päästiin tsekkaamaan, ettei ole myrkytysvaaraa. Namut eivät onneksi olleet suklaata nähneetkään. Myyriäinen näytti *krhm* ihan hitusen jalkapallolta. Oli muuten niin makeita nameja, etten itse pystynyt syömään kuin kaksi peräjälkeen. Tepolle ei jostain syystä kelvannut, kun tarjosin sitä viimeistä ylijäänyttä. Tenho katsoi namua hyvin pitkään ja käänsi päänsä hitaasti pois. Se näytti siltä, että okse tulee välittömästi.

Ja tulihan se, okse meinaan. Voisi sanoa, että se oli kuin Manaajasta konsanaan. Kaveri makasi sohvalla, nosti päänsä ja sitten lensi ilman mitään ennakkovaroitusta... Onneksi olo siitä helpottui. Iltaruokaa en jostain syystä Tenolle tarjonnut, vähän piimää vain. Piimäkään ei mennyt alas. Varustauduin siihen, että saan juosta sen kanssa ulkona yöllä, mutta ei onneksi tarvinnutkaan. Aamulla kaverille jo maittoi ruokakin. Semmonen aattoilta näillä kuratassuilla Ü