No nyt ovat maailmankirjat menneet vallan sekaisin. Tällä viikolla Tenookka Kärttyp*rse on hakenyt jokaisena päivänä Jarno-Petteriä leikkimään. Ja myöskin siis leikkinyt kaverin kanssa, eikä vaan hämännyt toista vaihtamaan paikkaa tms. Ne nujuaa, hammastelee, painii ja loikkii - parhaimpina päivinä kaksikin kertaa. Mamma on aina itku silmässä, kun näyttää vihdoinkin siltä, että pojat ovat löytämässä yhteistä säveltä.

Yhteisen sävelen löytymiseen on varmasti vaikuttanut tämä syksyn paljo metsäily. Tällä viikolla äijät ovat leikkineet vuoren valloitusta tontille tuodulla hiekkakasalla. Hiekkakasoilla rundailu taitaa olla koirilla jokin sisäänrakennettu mekanismi? Paitsi Teppo ei ole koskaan ennen leikkinyt sellaista - ei ennenkuin Jarpan kanssa. Noh, Jarppa sitten levitteleekin kasaa koko rahan edestä. Se on selvästi Kukkulan Kunitsa.

Hunsvotit pääsivät yllättämään mut metsässä ihan kokonaan. Pekka ja Janne tulivat käymään. Pekka on tuttu molemmille koirille, Jannea taas ei ole nähnyt vissiin kumpikaan. Kun pojat tulivat portista, pyysin koirat luokse syömään namppaa - tai Tepon lähinnä. Se tuli, tillitti kauniisti ja odotteli eineksiään. Yarri otti namin ja lähti luvan saatuaan portille. Kummankaan koiran suusta ei päässyt yhtäkään haukahdusta missään vaiheessa! Toki Yarri yritti vähän loikkia Pekkaa vasten, mutta sitä ei lasketa miksikään! Osaa ne vaan yllättää aina välillä.

Toki päivällä paloi sitten hiukan pinnakin - enemmän kumminkin ihmisiin kuin koissuihin. Oltiin autossa parkissa. Teppohan vartioi autoa todella raivokkaasti, ja tietysti opettaa Yarria samoille tavoille. Viereiseen autoon oli sitten menossa joku tätskä, jolle Teno pärähti ja molemmat pojat jatkoivat konserttia kunnolla. Mitä sitten tekee tätsä? Tunkee naamaansa auton lasiin suu mutrullaan ja läpättää koirille lasin läpi. Taisi tantta peljästyä - tai ainakin se lopetti naamansa tunkemisen - kun auton sisältä kuului karjaisu: "Ja voi prkle - nyt toi homma saa luvan loppua stna!!" Ja mä oikeasti en tarkoittanut sitä koirille...

Yarrin korva näyttää tosi hyvältä. Otin teipit pois tuossa puolen viikon maissa. Silloin korvalehdessä oli vielä rupi, mutta hyvältä vaikutti. Nyt rupikin on tippunut jonnekin metsän siimekseen, ja nahka on edelleen kiinni niinkuin kuuluu. Hyvä niin, toivottavasti pysyykin mallillaan.